Tankotanssin viemää – haastava laji tempaa mukaansa

Ira Honkonen löysi tiensä tankotanssin pariin sattumalta. Nyt hän on harrastanut lajia noin kolme vuotta. Tankotanssi on fyysinen laji, joka sopii kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Lajiin liittyvistä ennakkoluuloista ollaan pääsemässä pikkuhiljaa eroon.


Ira Honkonen, 26, tutustui tankotanssiin sattumalta. Honkonen harrasti lukioikäisenä muita tanssilajeja, ja samalla tanssisalilla tarjottiin myös tankotanssitunteja. Honkonen osti kertakortin, jotta hän pystyi käymään alkeistunneilla kokeilemassa lajia.

Uusi harrastus jäi kuitenkin hetkeksi kesken, sillä hän muutti opintojen perässä toiselle paikkakunnalle. Valmistuttuaan hän muutti takaisin Ouluun ja päätti jatkaa tankotanssin parissa siitä mihin aiemmin jäi, sillä laji vaikutti hänestä mukavalta.

”Sitten mää vaan yks kesä päätin, että nyt mää lähen taas alkeistunneille. Sille tielle mää sitten jäin”, Honkonen nauraa.

Nyt Honkonen on harrastanut tankotanssia noin kolme vuotta. Laji on vienyt hänet mukanaan niin voimakkaasti, että häneltä löytyy kotoa harrastushuone, jossa on oma tanko.

”Pari vuotta sitten mää päätin, että haluan tangon kotia, että voin sitten ittekseen treenata sitä, mitä oon oppinut tunneilla. Sitten kun muutettiin uuteen asuntoon, niin kriteerinä oli, että mulla on tilaa harrastaa tankotanssia.”

Fyysinen ja yhteisöllinen laji kaikille taustoista riippumatta

Tankotanssi on fyysisesti haastava laji, mutta alkeistunneilla ei vielä vaadita paljoa voimaa. Tunneilla edetään tason mukaan ja harjoitellessa kestävyys ja lihakset kehittyvät samalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös alkeistunneilla tulisi hiki.

”Kyllä alkeistunneilla oli hiki pinnassa ja seuraavana päivänä oli lihakset jumissa”, Honkonen kuvailee.

Honkosen mukaan tankotanssia voi harrastaa ihan kuka tahansa. Tunneilla on ollut kaiken ikäisiä ja kokoisia ihmisiä laidasta laitaan sukupuolesta riippumatta. Sen lisäksi harrastuksen ympärille on muodostunut kannustava yhteisö, vaikka tankotanssi onkin yksilölaji.

”Mulla on sellainen kokemus, että tankotunneilla tsempataan aina toisia ja iloitaan toisten onnistumisten puolesta”, Honkonen kuvailee.

Honkosen mukaan parasta lajissa on se, että onnistuu jossain liikkeessä, jota on yrittänyt pitkään. Samalla se on myös lajin haastavin osuus, sillä uusia temppuja ei opita hetkessä.

”Pitää vain olla sinnikäs ja jaksaa treenata asioita ja yrittää kerta toisensa jälkeen. Kyllä ne [temput] sitten jossain vaiheessa menee.”

Tyttö pitelee tankotanssitangosta kiinni pää alaspäin.
Honkosella on kotona oma harrastushuone, josta löytyy tanko ja peili. Huoneessa on hyvin tilaa harjoitella tunneilla opittuja liikkeitä. Kuvassa Honkonen esittelee variaation Kaksonen-nimisestä liikkeestä.

Tankotanssin stereotypiat kumoon

Tankotanssiin saattaa toisinaan liittyä ajatus, että se on tyhjäpäistä keikistelyä vähissä vaatteissa. Myös Honkonen on törmännyt näihin stereotypioihin aloittaessaan lajin. Nykyään samanlaisiin ennakkoluuloihin hän törmää harvemmin. Honkonen uskoo, että käsitysten muuttuminen johtuu siitä, että laji on tullut enemmän ihmisten tietoisuuteen.

”Tuleehan Suomesta myös tankotanssin maailmanmestari”, täsmentää Honkonen.

Tankotanssissa käytetään niukkoja vaatteita siksi, että ne ovat lajin kannalta käytännöllisiä. Paljas iho luo kitkaa, joka auttaa tanssijaa pysymään tangolla. Ilman kitkaa tankotanssin haastavat temput ja pidot eivät onnistuisi.

Teksti ja kuvat Suvi-Anna