Valot sammuvat. Sali on pimeä. Kukaan ei puhu. Jännittynyt hengitys täyttää salin. Olet luonut oman mielikuvasi tulevasta. Unohda se. Kokonaisuus on kaukana odotuksistasi, mutta se tulee nostamaan niitä kaikkiin seuraaviin teatteriesityksiin mitä tulet katsomaan.
Poikani joka katosi, on näytelmä, joka sai minut rakastamaan symboliikkaa. Se oli vain reppu, mutta se sisälsikin kauhean, räjähtävän totuuden. Ymmärrän, miten paljon reppu merkitsee. Kuljetan reppuani joka paikassa. Joinakin päivinä se painaa enemmän kuin toisina, mutta siellä on aina kaikki minulle välttämätön.
Lavasteet olivat yksinkertaiset ja silti monikäyttöiset. Lattialuukku ja köydet olivat keskeinen lavastus valaistuksen lisäksi. Köysien mielikuvituksellinen käyttö oli minusta kekseliästä. Lattialuukku loi näytelmään kokonaan uuden tilan, vaikka esityksessä näkyi vain luukun aukko. Pystyin kuitenkin kuvittelemaan sinne kokonaisen huoneen, ja ihmisen.
Nyrkkeilykehä oli keskeinen osa näytelmää ja toimi hyvänä metaforana, mikä tuki loistavasti näyttelijöiden uskottavaa tuskaa ja negatiivisten tunteiden, kuten käsiin räjähtävän vihan ja pelon purkamista. Esityksessä oli livemusiikkia, jota soitettiin sähkökitaralla. Tämä yksityiskohta elävöitti runsaasti kokonaisuutta. Tunteet tuntuivat entistä voimakkaammilta. Pidin vaikuttavana sitä, että yleisö sai nähdä soittajan ja kitaran koko ajan eikä häntä yritetty kätkeä lavasteisiin. Soittaja oli mielestäni erittäin taitava.
Esitys herätti ajatuksia tulevaisuudesta. Huumeiden käytön aloittaminen ja niistä pois pääseminen pyyhkäisee varmasti kaikki tulevaisuuden suunnitelmat pois. Minulla on suuria unelmia, jotka ovat syitä mennä eteenpäin elämässä. Huumeiden käyttäjällä elämän keskeisimmäksi asiaksi tulee päihteiden saanti ja mahdollisesti myöhemmin niistä pois pääseminen. Tulevaisuuteen vaikuttavat mahdolliset rikokset, joita huumeiden käyttäjä saattaa helposti päätyä tekemään. Näytelmä kertoi, kuinka avunsaantiin menee aikaa eikä huumeista pois pääseminen ole lyhyt prosessi. Jotkut eivät pääse niistä irti ollenkaan. Perhe ja muut läheiset kärsivät asiasta, sillä se vaikuttaa suuresti heidänkin elämäänsä.
Näytelmä oli ajatuksia herättävä ja mielestäni tärkeä ja hyvä tapa käsitellä päihteitä ja niiden vaaroja. Koulussa ja kotona voidaan keskustella siitä, kuinka vaarallisia päihteet ovat, mutta emme oikeasti luokkatiloissa näe millaista se on. Tämän näytelmän avulla tunsin pääseväni hieman lähemmäksi ankeaa totuutta, mistä on niin kauhea matka päästä ulos eikä ulospääsy enää välttämättä ole se, että repulla olisi kantajaansa. Näytelmä laittoi katsojan tilanteeseen, jossa pystyi kuvittelemaan oman perheensä tuohon kauheaan tilanteeseen, ja se kuvitelma tuntui vaivatta todelta.
Esityksen ikäsuositus on 14+. Itse 14-vuotiaana ajattelen, että mielestäni esitys sopisi nuoremmillekin. Voisi jopa olla suotavaa käsitellä päihteiden vaaroja jo nuorempana, kuten 12-13-vuotiaana, sillä osa teini-ikäisistä päätyy päihdemaailmaan jo yläasteen alussa. Ennaltaehkäisy on vain hyväksi. Se, että itse näkee, minkälaista elämä saattaisi olla, tuntuu todemmalta kuin pelkkä luettu faktatieto.
Kävin katsomassa Poikani joka katosi- näytelmän äitini kanssa, mikä mahdollisti siitä keskustelemisen esityksen jälkeen ja suosittelenkin, että näytelmä kannattaa käydä katsomassa läheisen kanssa. Näytelmä oli koskettava sekä aavistuksen pelottava, koska se perustui tosielämään.
Olen käynyt teatterissa kaksivuotiaasta saakka ja huomasin jälleen, kuinka paljon nautin teatterista, kaikesta siellä. Kuinka huikeaa olikaan päästä taas teatteriin pitkän koronatauon jälkeen!
Oulun teatterin esitysaikataulut ja lippujen hinnat löytyvät Oulun teatterin kotisivuilta. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Oulun teatteri Instagramissa: @oulunteatteri